Hyvän fiiliksen PM-kisat
Pm-kisat pidettiin Ruotsissa Tukholman lähellä, joten sinne oli helppo lähteä. Pakkasimme auton Silja Lineen ja matka alkoi! Auto oli melko täyteen lastattu – neljä ihmistä, kaksi koiraa ja laukut. Hyvin kuitenkin mahduttiin, ja onhan se nyt paljon kivempi matkata hyvässä seurassa. Laivan lähdettyä Kiki oli aivan sekaisin. Sen mielestä hänen laumansa oli hävinnyt! Missä on taapero ja taaperon isä?! Kiki hyväksyi asian onneksi melko pian ja rauhoittui. Aika raskas reissu olisi ollut, jos Kiki olisi vinkunut ja ollut rauhaton koko matkan ajan.
Lauantaina vuorossa oli kaksi yksilörataa ja yksi joukkuerata. Jumppamattotyyppinen pohja aiheutti sen, että Kiki liikkui putkien aikana normaalia nopeammin, kun taas ensimmäisellä radalla muuten hieman hitaammin kuin yleensä. Ensimmäisellä radalla jäin hidastamaan omaa liikettäni Kikin ollessa aalla ja siitä seurauksena hylkäys. Toisella yksilöradalla Kiki oli aivan villinä ja teki omia ratkaisujaan, mikä ei ole sille ollenkaan tyypillistä, joten en sellaiseen osannut varautua. Siitäkin hylkäys. Joukkueradalla paransimme suoritustamme tehden hyvää rataa. Muurin palikka tipahti harmillisesti, joten siitä saimme 5 virhepistettä. Joukkue muodostui viidestä koirakosta, joista kolmen tulos laskettiin ja onneksemme joukkueessa taituroitiin kolme nollaa. Meidän joukkue voitti kirkkaasti ensimmäisen radan, joten pääsimme pokkaamaan palkinnon tältä radalta.
Sunnuntaina oli vuorossa finaali niin yksilö- kuin joukkueradoillakin. Yksilöradalla meillä ei ollut enää mitään saavutettavaa, mutta tavoitteena oli silti lähteä näyttämään mihin pystymme. Teimme nollan, vaikka ehkä Kikillä tassu hieman painoi, eikä aika ollut niin hyvä kuin voisi olla. Joukkueradalla teimme myöskin nollan ja siitä olin erityisen iloinen! Meillä oli hyvä fiilis mennä ja onnistuimme. Joukkuekisassa nollan tekeminen on aina erityisen kivaa, sillä minä saan yleensä annettua itsestäni vielä vähän enemmän joukkueen eteen. Joukkueessa kaikki teimme nollat! Tältäkin radalta selvä voitto, joten se tarkoitti sitä, että joukkueemme oli Pohjoismaiden paras medijoukkue! Vau mikä fiilis!
Ensimmäisestä varsinaisesta kansainvälisestä kisasta jäi hyvä fiilis. Radat oli kivoja ja sain tutustua ainakin medijoukkueen jäseniin hieman paremmin. Jäi sellainen tunne, että olisipa kiva päästä edustamaan Suomea joskus toistekin.